| Chapter 7 |
1 | "Eikö ihmisen olo maan päällä ole sotapalvelusta, eivätkö hänen päivänsä ole niinkuin palkkalaisen päivät? |
2 | Hän on orjan kaltainen, joka halajaa varjoon, ja niinkuin palkkalainen, joka odottaa palkkaansa. |
3 | Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet. |
4 | Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti. |
5 | Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii. |
6 | Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne katoavat toivottomuudessa. |
7 | Muista, että minun elämäni on tuulen henkäys; minun silmäni ei enää saa onnea nähdä. |
8 | Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole. |
9 | Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse. |
10 | Ei hän enää palaja taloonsa, eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne. |
11 | Niin en minäkään hillitse suutani, minä puhun henkeni ahdistuksessa, minä valitan sieluni murheessa. |
12 | Olenko minä meri tai lohikäärme, että asetat vartioston minua vastaan? |
13 | Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa minun tuskaani, |
14 | niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä. |
15 | Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen, kuin näin luurankona kidun. |
16 | Olen kyllästynyt, en tahdo elää iankaiken; anna minun olla rauhassa, sillä tuulen henkäystä ovat minun päiväni. |
17 | Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi, |
18 | tarkastat häntä joka aamu, tutkit häntä joka hetki? |
19 | Etkö koskaan käännä pois katsettasi minusta, etkö hellitä minusta sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi? |
20 | Jos olenkin syntiä tehnyt, niin mitä olen sillä sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartioitsija? Minkätähden asetit minut maalitauluksesi, ja minkätähden tulin itselleni taakaksi? |
21 | Minkätähden et anna rikostani anteeksi etkä poista pahaa tekoani? Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun, ja jos etsit minua, niin ei minua enää ole." |